Tähän vähän listaa mitä olemme tehneet:
Hommaa siis viikonlopuksi viellä on. Lattialistat, listat seiniin, koristekivet, vessa, tuulikaappi, keittiö. Häihin on hiukan yli kuukausi. Viellä ollaan naimisiin menossa.
]]>
Tämä kuukausi on tosiaan ollut varsinaista unelmakämppää. Olemme rempanneet silloin, kun töitä ei ole ollut ja tehneet työt tunnollisesti, aina kun niitä on ollut. Väsymys kerroin on ollut sadassa ja parisuhde välillä koetuksella. Lapset muistavat hämärästi minkä näköisiä ovat äiti ja isä ja me podemme ikävää sekä huonoa omaatuntoa. Samalla paniikki iskee, että aika loppuu kesken, mitään kunnollista suunnitelmaa ei ole ja kun on muuttuu sekin.
Haaveilein, että rekka olisi hakenut muuttokuorman ja muutama ystävällinen mies avustanut. Mies on sitä mieltä, että me remppaamme ja ajamme samalla pakettiautoa, sekä kannamme laatikoita. Ajoketoja tulee varmasti ainakin 6. Rakennusjätteelle olin suunnitellut oman jätelavan, jonka joku vain vie pois. Mies aikoo kantaa jätteet pakettiautoon ja kuskata kaatopaikalle, joka väliaikaisesti sijaitsee rivarimme pihalla. En isko, että mahtuvat kaikki kerralla mukaan...
Keittiöön meni rahaa n. 2600€ ja runkojen kokaminen on todella helppoa. Yhden kun kasasi, niin loput menivät leikiten. Kiroilu taitaa alkaa, kun asennamme niitä seinälle ja alamme asentamaan ovia sekä sisusteita. Taidan selvittää sitä jätelavaa...ja mieheltä viellä aikatauluja. Kumpikaan ei pääse huomenna tekemään mitään ja tänään täällä on vain pakattu. Torstaina toinen on lasten kanssa ja toinen tekee. Perjantaina saamme apujoukkoja (eli vasta silloin aletaan keittiötä asentamaan!) ja sunnuntaina meidän pitäisi asua jo asunnossa. Asutaankin, mutta onko meillä keittiötä tai muutakaan, niin se taitaa jäädä arvoitukseksi. Näin valmista ei todellakaan olisi, ellei meillä olisi niin mahtavia sukulaisia ja ystäviä.
]]>Makuuhuoneet ovat miltein valmiita. Ainoastaan meidän makkarin seinä kaipaa punaista tussia. Tapetin saumoista loistaa valkoinen. Ei mitään, mitä ei tussilla saisi korjattua. Muutoinkin meidän makuhuone on vähintäänkin...mielenkiintoinen. Lattiat puuttuvat ja kaapit. Eteinen ja käytv' miltein valmis. Tapetointi on ihmeen helppoa. Ja helpointa, kun seinä liisteröidään ja tapetti lyödään siihen kiinni. Lasten leikkiä! Olen aina luullut, että tapetointi olisi vaikeaa ja hermoja raastaavaa puuhaa. Tapetti valinnat ovat olleet onnistuneet...paitsi meidän makkarin tapetti, jonka mies kävi sooloillen ostamassa. Mutta noh...eiköhän siitäkin ihan kiva tule pienellä sisustamisella. Ja eteinen on todella ihana, vaikka en pitänytkään ukkojen visiosta, mutta seinässä se toimi täydellisesti. Omatkin ideat ovat onnistuneet todella hyvin, vaikka on hirvittänyt. Olohuoneen seinä on ruskea ja väriä hirvitti ostaa, mutta se oli ihan nappi valinta.
Tänään, kun tutkailin eteistä ja lastenhuoneita, jotka ovat eteisen molemmin puolin, tuli väreistä mieleen karkki. Limenvihreä, maitokaakaon ruskea ja vaaleanpunainen. Tykkään. Vaikka nyrpistelinkin ruskealle nenääni, kun mies esitteli tapettiostoksiaan. Toivottavasti olohuoneen tapetit ovat kivat, sillä tapetissa vivahtaa persikan sävyä...enkä oikein pidä siitä. Ihmeen paljons aimme tänään aikaan. Meidän makkari tapetoitiin valmiiksi, eteisestä jäi ainoastaan 20cm pituudelta seinää tapetoimatta ja käytävästä toinen seinä. Tapettia on tullut tänään laitettua seinään n. 30m. Lastenhuoneisiin meni molemmissa yksi päivä, niin nyt meni yksi päivä ja tapettia saatiin seinään saman verran, kuin lastenhuoneissa. Tapetti vaan katonrajaan, rullataan alas ja katkaistaan mattoveitsellä. Ja sitten kuprut suoriksi lastalla.
Mutta, jotta ei kuulostaisi niin ruusuiselta, niin perjantaina olimme valmiita lyömään hanskat tiskiin, kun kaikki meni päin mäntyä. Podimme molemmat RM:ää (remonttimigreeniä) ja tuntui, että yksipäivä ei riitä mihinkään.
Apujoukoille pitää keksiä jotain kivaa, ilman heitä emme todellakaan olisi edes voineet alkaa remontoimaan (kun emme osaa).
]]>Oikeastaan, jos vain minä saisin päättää, tulisi meille olohuoneeseen yksi seinä, joka olisi turkoosi. Keittiö olisi maalaishenkinen vaalea (mitä se tulee olemaan), seinä tiiltä ja seinässä kaariovet, vanhan malliset, joissa peilit. Eteinen olisi iloisen värinen ja käytävä täynnä tauluja, rohkeita ja erinlaisia. Makuuhuone olisi tunnelmaltaan hieman hämärä ja siellä olisi myös taulu alastoman naisen profiilista takaapäin, istumassa jalat koukussa, hieman sivuttain.
Mutta asunnosta tulee (kompromissi): Pienten lasten huoneesta tulee pieni lumottu metsä. Seinissä on limeenvihreitä kukkia ja ikkunaseinä on joko limeenvihreä tai kellertevä (riippuu valosta, valitettavasti), verhoiksi tulee valkoiset verhot, joissa puut, jos vain löydän. Lamppuna on aurinkovalaisin ja yölampuksi tulee joko kuu tai tähti (poikamme rakastaa kuuta ja tähtiä), jos rahaa jää, toteutamme tähtitaivan kattoon. Esiteinin huoneesta tulee valeeanpunainen. Ikkunaseinä on hennon vaaleanpunainen ja patteri hennon vaaleansininen. Vastapäisessä seinässä on valkomusta raidallinen tapetti ja muihin seiniin tulee vaaleanpunainen kukilla ja kirjoituksilla. Todella kauniin näköinen. Vaikka vasta seinä sekä patteri maalattu ja mustavalkoinen tapetti paikallaan. Mutta se on upea jo nyt. Meidän makuuhuoneeseen tulee mustaa tapettia sekä punaista ja ikkunaseinä punaiseksi. Katto tulee paneelista ja sinne spotit sekä peili. Eteiseen tulee myös paneelikatto ja käytävään spotit. Tuulikaappiin tulee kivilattia sekä luultavasti oranssit tapetit ja mustat kenkälaatikot ikeasta. Keittiöön tulee valkoiset ovet ja kiviseinää sekä massiivipuu työtaso. Tapetit ja maalit on ostettu (ja osa laitettu seinään) ja rahaa on palanut n. 1000€. Keittiö tulee kustantamaan (onnistuimme rakentamaan todella upean keittiön ja se olikin huomattavasti halvempi, kuin muut versiot, kannatti pyöritellä ideoita) n. 2500€ ja se sisältää liesituulettimen sekä massiivipuu työtason. Kiviseinä tulee maksamaan joko 300€ tai 150€, riippuen laitammeko kokoseinän vai vaan osan. Muuasunto on lattialtaan pähkinää, mutta lastenhuoneet valkosaarnea tai tammea. Pikkuvessan ulkonäköä ja remontiia emme ole viellä suunnitelleet. Turhat on kuitenkin jo purettu pois. Lattiamatto viellä jäljellä sekä pönttö ja pesuallas. Jää luultavasti viimeiseksi.
Saapi nähdä, tuleeko tästä se unelma asunto vai ei :)
]]>Tänään olen töissä ja hermoilen kämpän suhteen. Emme ole päässeet edes yhdessä tapetteja valikoimaan ja seuraavan viikon näemme ainoastaan pääsiäispyhinä. Joten joudun luottamaan miehen makuun, vaikka meillä mieltymykset eroavat toisistaan yhtä paljon kuin luonteemme...eli paljon! Mutta se on tehtävä kompromisseja. Kunhan ehdottomat EI:t jäävät kauppaan, niin molemmat ovat tyytyväisiä. Toivottavasti.
]]>Suunnitelmat on nyt hyvässä vauhdissa. Hassusti vaan se kyökin hinta kokoajan nousee, kun mies keksii lisää haluttavaa ja sitten lisäilen viellä omia juttuja. 2000€:sta olemme jotenkin onnistuneet kipuamaan 3000€:oon ja tuohon ei edes sisälly sitä liesituuletinta! En tiedä miten sekin onnistui. Parketti säästetään olohuoneessa ja eteis sekä käytävä tilloissa. Laminaattia tulee keittiöön sekä makkareihin. Pikku vessaan tahtoisin myös laminaatti lattian, tiedän kyllä, että mikään järkevä ratkaisu se ei ole. Joten sitä en sinne taida edes saada. Budjetti se vaan nitisee ja natisee liitoksissaan. Pitää hiukan viellä viilailla ja karsia turhia pois ja säästä niitä must juttuja ainoastaan. Toivon, että en joudu keittiön kiinnitys talkoisiin. Se on varmasti niin kenkkua hommaa, että purkaminen käy pelkästä huvista. Miten se onkin helpompi hajoittaa, kuin korjata?
Ikeasta emme saaneet vielläkään ostetuksi keittiötä, jo pelkkä ihmettely vei taas tunnin, vaikka suunnitelman piti olla valmis. Kissan viikset. Tuleekohan siitä valmista koskaan?
]]>Uudelle kämpälle meno, heti kauppakirjojen teon jälkeen, kariutui sitten työmatkaan. Voisihan sinne yöllä, mutta kuka hullu nyt pimeään asuntoon lähtisi, jossa ei ole edes sänkyä? En ainakaan minä. Launatai sitten varmaan menee ostellessa remppatarvikkeita ja tapettien poistossa...siihen taitaa kulua sitten se sunnuntaikin? Launataina voisi tietenkin niitä lattioitakin repiä, vai voiko niiden päälle asentaa uuden? Toisten mielestä kyllä ja toisten taas ei. Ketköhän tässä nyt pitäisi uskoa? Isää, äitiä vai naapurin Jormaa? Tälläisinä hetkinä sitä alkaa kyselemään itseltään, miksi ei vaan ostettu sitä valmiiksi rempattua asuntoa? Sellaista, jossa kaakeliakaan ei tarvitsisi vaihtaa ja vessakin olisi perfekto. Minkä ihmeen takia me rakastuimme asuntoon, joka ei ollut mitään sinne päinkään, mistä olimme haaveilleet? Näitä täydellisiä kämppiä olimme kyllä kolunneet, jotka eivät mitään remppoja tarvinneet. Ja sitten tämä rumilus sai meidät onnesta sekaisin. Sarjassaan toinen, josta jätimme tarjouksen. Uudisasunnossa jäimme kolmansiksi, kun ensimmäinen pari päätti ostaa sen. Siihen rakastuimme myös. Ja sitten tähän.
Huomenna taas sitten selvitellään asioita ja yritetään saada asioita eteenpäin. Koko päivä aikaa. Mutta tunnit ei nykyään tunnu riittävän, töihin, perheeseen, kouluun ja tähän muuttoon...ja häätkin ovat muutaman kuukauden sisällä. Ja jokainen asia kirkuu huomiotaan suureen ääneen (koulun olen jättänyt suosiolla vähemmälle huomiolle, sillä kun ei niin kiire ole, onneksi).
]]>Olemme arponeet parketin hiomisen ja lakkaamisen sekä sen pois heiton väliltä. Laminaatti tuntuisi fiksummalta lapsiperheelle, eikä naarmuinen parketti innosta. Isä haluaa, että laitamme keittiöön ja eteiseen klinkkerin. Anopilta ei ole viellä tullut sisustus ideoita.
Kysyin mieheletä, oliko asunto viellä yhtä kiva, kuin nähdessämme sen ensimmäistä kertaa. Vastauksesta päätellen ei, mutta kivan siitä kuulemma saa. Kosteusmittauksessa paljastui, että kylpyhuoneessa on laatoitettu muovimaton päälle, ei kuulemma haittaa. Ja saunassa on joku tuuletusaukko.
Mies unohti mitata ikkunat ja merkitä pistorasioiden paikat. Ja terassi kaipaa myös remppaa. Ihanaa päästä mylläämään mullan kanssa. Josko tänä kesänä saisin pidettyä kukat hengissä. On muutama kesä tullut jo harjoiteltua.
]]>